Bible Studies in English and Tongan
 

Tupu fakalaumalie

"Ka e tupu ‘i he kelesi pea mo e ‘ilo’i hotau ‘Eiki mo Fakamo’ui ko Sisu Kalaisi" (2 Pita 3:18).

‘Oku fakaha ‘e he tohitapu ‘a e tu’unga lalahi ‘e fa ‘i he tupu fakalaumalie ‘a e mo’ui Kalisitiane.

Ko e tu’unga ‘o e pepe valevale (1 Kolinito 3:1-4). Ko e pepe ‘oku fakakaukau siokita, pea kapau ‘e ‘ikai ma’u ‘a e me’a ‘oku ne fiema’u ‘oku ‘ita lahi ‘aupito mo angakovi ta’e’uhinga. ‘Oku vave pe ke mamahi mo meheka. Ko ‘ene mo’ui ‘oku fakafalala he kakai kehe ke tokoni’i ‘ia - ‘oku ‘ikai lava ia ‘o tokoni’i ha taha. ‘Oku inu hu’akau pe - ‘ikai lava ia ‘o kai me’akai malohi mo fefeka. ‘Oku poto pe ia he tangi ka e ‘ikai poto he hiva. ‘Oku feinga ke lea ka ‘oku lea ta’emahino. Ko e fa’ahinga ‘oku kei pepe mo valevale fakakalisitiane ‘oku fu’u fiem’au ke nau tupulekina ‘i hono ako ke ‘ilo’i ‘o e tohitapu, pea pehe foki ki honau va fakafo’ituitui mo e ‘Otua mo hono ‘Alo ko Sisu Kalaisi.

Ko e tu’unga ‘o e fanau (1 Sione 2:12). Ko e kau Kalisitiane ‘e ni’ihi ‘oku nau tupu ‘o a’u ki he tu’unga ‘o e fanau pea nau ngata ai pe. ‘Oku hange ‘oku lila e mo’ui pea ‘ikai ke nau to e lava ke hokohoko atu ‘i he ‘ilo mo e fakatomala ko e ‘uhinga pe he ko e natula pe ia ‘o e fanau. Ko e fanau ‘oku lahi ‘enau fai e ngaahi me’a ta’etotonu, meheka mo ta’e’ofa. Kapau ‘e valoki’i kinautolu ‘oku nau anga fakama’ata leva kinautolu ‘o mate pe ki he’enau fakakaukau. Kapau ‘e fakahoha’asi mo fakaanga’i kinautolu ‘oku nau fakafefeka mo fakalalahi ‘enau faikovi. ‘Oku nau manuki mo fakataau ki he’enau matu’a. ‘Oku nau vave ki he lotopuna mo e ‘ulupupula (polepole). ‘Oku nau sai’ia ke viki’i kinautolu pea nau talilelei hono viki kinautolu ‘i ha feitu’u pe. ‘Oku nau kumi mo tuli ‘a e me’a ‘oku nau fiema’u. ‘Oku ke pehe ‘oku ke ‘i he tu’unga ko ‘eni?

Ko e tu’unga ‘o e talavou (1 Sione 2:13). Ko e tupu mei he fanau ki he tokotaha talavou, fu’u lahi mo matu’otu’a ‘oku faingata’a. Ka ‘i he tu’unga ko ‘eni ‘oku kamata ke ‘asi mai ‘a e fakapotopoto mo e malohi, pea malava ai ke ikuna ‘a e angahala mo e ngaahi holi kovi ‘a e fili. ‘Oku ‘i ai ‘a ‘ene visone ki he kaha’u, pea ‘oku ne tupu ‘afa’afa ‘i he tui, lototo’a, ‘ilo mo e poto fakatohitapu pea ne lava ai ke matu’uaki ‘a e ha’aha’a ‘o ‘ene fononga he ’aho ni pea mo e kaha’u. ‘Oku ne fakatokanga’i lelei ‘a hono ngaahi vaivai’anga mo hono ngaahi to’anga. ‘Oku ne palani kimu’a mo mateuteu. ‘Oku ne tukuange ‘a e ngaahi anga fakatamaiki mo kei leka (1 Kolinito 13:11). ‘Oku ne tupulekina ‘i he ‘ilo mo e ‘ofa ‘a e ‘Otua mo hono ‘Alo.

Ko e tu’unga ‘o e tamai (1 Sione 2:13). Ko e tu’unga ko ‘eni ‘o e tupu fakalaumalie ‘oku malava noa pea ‘oku ‘ata ia ki he tokotaha kotoa pe ka ko e tokosi’i pe ‘oku nau fa’a a’usia (Matiu 7:13-14). ‘I he tu’unga ko ‘eni ‘oku ‘i ai ‘a nonga mo e fiemalie mavahe ‘i he va ‘o e tokotaha tui pea mo e ‘Otua (Loma 5:1). ‘Oku ne ‘ilo’ilo pau ‘a e nonga ‘a e ‘Otua (Filipai 4:7). ‘Oku fiefia lahi ia ‘i he’ene fanau fakalaumalie (1 Tesalonaika 2:19, 1 Timote 1:2). Kuo ne ako’i ia ke fiemalie ‘i he me’akotoa pe tatau ai pe ko e ha e me’a ‘oku hoko mai (Filipai 4:11). ‘Oku ne ‘ilo ‘a e feitu’u totonu ‘oku ha’u mei ai mo ma’u mei ai ‘a e ivi mo e malohi mo’oni (Filipai 4:13). ‘Oku ‘ikai nofo ai pe ia ‘o tata’o mo ‘avea he kuohili ka ‘oku ne siofi ‘a e kaha’u (Filipai 3:13-14). ‘Oku ne ‘iloi mo mahino’i ko e me’akotoa pe ‘oku nau fengaue’aki ki he lelei faka’itanini ‘i he’ene mo’ui (Loma 8:28). ‘Oku ne hakahaka ‘i he mo’ui lahi ‘aupito ‘o e ‘aho ni, pea ‘e hakahaka ai pe ia ‘i he mo’ui ka hoko mai (Efeso 2:7).

Bible Studies in English and Tongan

Bible Studies in English and Tongan